“Ehkä”, voisi olla vastaus ensimmäiseen kysymykseen.
“Ei yhtään mitenkään”. Ajattelin, että tämä on vastaus siihen kysymykseen, “miten kehoni on muuttunut kovien treenien myötä?” Tai ehkä olen hieman lihonnut etenkin vyötäröstäni, olen väsyneempi enkä palaudu, mutta myös ketterämpi ja liikun rohkeammin. Mitä siis on kuntokuurilla tapahtunut?
Olen koko elämänäni liikkunut, mutta viime marraskuussa 2023 aloitin käymään Sveitsiläisessä kuntokeskuksessa ensin kertamaksuilla. Kertamaksu oli 20CHF eli reilu 20€. Jumppakerta + sauna oli 36CHF. Pian huomasin, että minun on ostettava joku kortti, koska treenaaminen oli liian kallista kertamaksuilla. Kuukausikortti tai 10-kortti eivät tehneet huomattavaa hinnan alennusta. Kuukausikortti saunalla, jumpalla, salilla ja uimahallilla oli 236CHF.
Joulun alla tuli tarjoukseen vuosikortti, joka sisälsi kaikki palvelut. Lisäksi se sisälsi myös maksullisen uimarannan kesällä ja pyyhkeen jokaiselle saunakerralle. Sen hinta euroihin käännettynä oli 940€, jonka sitten ostin. Käyn treenamassa keskimääräisesti 4 kertaa viikossa, joten kortti on ollut kannattava.
Suomalaisena nuukana ihmisenä olen yrittänyt ottaa kortista kaiken irti. Käyn joka kerta pesuilla, välillä myös saunassa ja useimmiten kylmäaltaassa. Fit+ kortilla saa oman pukuhuonepuolen, joten sauna ja kylmä eivät kuulu normaaliin uimahallilippuun. Siitä tässä myös maksetaan, rauhallisesta spa-hetkestä.
Maanantaisin ja perjantaisin käyn koreografisessa stepissä, joka on rankin jumppa minun muistini mukaan, missä olen koskaan ollut. Step-kuviot ovat vaikeita jopa entiselle step-ohjaajalle, mutta myös todella kova sykkeisiä, koska tunnilla on mieletön vauhti. Saman ohjaajan Bodyforming- tunti tiistaisin ja keskiviikkoisin on järkyttävän rankka. Samaa lihasryhmää voidaan “nylkyttää” eri asennoissa jopa 5-10 min, jonka jälkeen tärinä on todella kova. Ja hetken päästä sama jatkuu uudella kierroksella. En koskaan saisi itsestäni niin paljon irti, kuin Trix saa jokaisella BF-tunnilla.
Olen käynyt tutustumassa myös Vesijuoksuun, pilatekseen, Zumbaan, BodyArt ja Barre-tunnille. Niistä eniten olen käynyt ranskankielisessä pilateksessa ja sveitsinsaksan kielisessä vesijuoksussa. Tunnit ovat samankaltaisia kuin Suomessa. Tietysti ohjauskieli poikkeaa eniten, mutta siihenkin olen tottunut nopeasti.
Välillä olen yrittänyt käydä kuntosalin puolella, mutta rehellisesti olen ollut niin loppu, ettei yhdistelmä jumppa+sali+sauna+kylmäallas ole onnistunut montaa kertaa. Lisäksi kävelen paljon. Välillä olen kävellyt jumpalle tai sieltä pois. Lisäksi viikonloppuisin kävelen aina tunnin lenkin molempina päivinä, jolloin kuvaan Tiktokkiin Tien vierestä-videoita.
Vaihdevuosien lähentyessä palautuminen on hidastunut radikaalisti. Nyt en enää nuku jumpan jälkeen päikkäreitä, mutta joulun aikaan se oli vielä välttämätöntä. Tuntui kuin hermostoni olisi ollut aivan loppu. Nyt viiden kuukauden kohdalla päikkäreitä ei tarvita enää kuin harvoin.
Ryhtini on ehkä hieman parantunut, vaikka en sitä itse näe. En näe myöskään ulkoisia muutoksia, mikä on harmillista, koska en ottanut lähtötilanne kuvaa. Tiedostan, että lihaskuntoni on noussut säännöllisen treenaamisen myötä, vaikka se ei näy mitenkään mielestäni pelilistä.
Sen sijaan tiedän, että ketteryyteni, tasapainoni ja liikkuminen ovat kehittyneet huomattavasti. Pystyn tekemään kaikki liikkeet varomatta. Aluksi ainakin vauhdikas step-tunti vaati paljon keskittymistä nopeine suunnanmuutoksineen. Tunnilla pysyy mukana vain murto-osa osallistujista, mutta voin ilokseni olla juuri siinä murto-osassa.
Kuuntelen pukuhuonessa muiden naisten vaihdevuosioireista, kuten nivelkivuista, sydänoireista, unettomuudesta ja väsymyksestä. Yritän myös huonolla, mutta innokkaalla saksan kielelläni osallistua keskusteluun, vaikka se helposti luiskahtaakin elekieleksi ja vatsamakkaroiden rutisteluun ja alaselän osoitteluun.
Suurin anti näistä kuukausista on ollut yhteenkuuluvuuden kokeminen pukuhuoneessa ja jumppasalissa. Moikkaan mahdollisimman monelle ja meille on jo löytynyt yhdistäviä asioita. Aina voin kehua helpolla saksan kielisellä lauseella toisen jumppavaatteita, sukkia, ahkeruutta, olemusta tai mitä milloinkin keksii. Hymyily on myös kielimuureja ylittävää kommunikointia.
Oman ammattini eli jumpanohjaamisen myötä tullut itsevarmuus on varmasti auttanut solmimaan moikkaustuttuja. Tiedän osaavani liikkua hyvin ja minulla on jumppaan sopivia vaatteita paljon, joten sulaudun salin kulttuurin hyvin. Tämä on itsevarmuudellinen ja korvien välinen asia, joka auttaa muiden kohtaamiseen uudessa maassa, josta ei tunne lähes ketään.
Kuitenkin paras asia on varmasti ollut ohjaaja Trix, joka on omalla olemuksellaan motivoinut paljon. Trix on 60-vuotias ikiliikkuja. Kysyin häneltä onko hän kärsinyt menopaussista, niin hänen on ollut aina helppo hallita painoaan. Hän kuulema juoksee joka päivä 2 tuntia. Olin järkyttynyt. Hän myös itse tekee kaikki liikkeet jumpalla. Hän on kuin Superwoman. Trix siis ohjaa nämä rankat stepit ja bodyformingit.
Rehellisesti olisin kuitenkin naisena halunnut hoikistua edes vähän vyötäröstä. Nyt koen, että olen vain lihonnut juuri vyötäröstä, vaikka syön mielestäni erittäin fiksusti. En neuroottisesti ja tehden elämästä mahdollisimman kurjaa, vaan proteiini-tietoisesti ja monipuolisuutta sekä kohtuutta mukaillen.
Ehkä vaihdevuodet olisivat kerryttäneet keskivartaloni uimarengasta enemmän, jos en olisi liikkunut. Ehkä vaihdevuodet olisivat iskeneet kovemmin ja hikoilisin yöllä, kun taas nyt olen varma, että liikunta ja sosiaalisuus ovat auttaneet henkisesti ja fyysisesti.
Liikunta lisää ruokahalua ja siinä voi piillä sudenkuoppa. Tiedän, ettei syömistä voi lisätä holtittomasti liikunnan lisääntyessä. Myös lihaskasvu ja kehon nesteet voivat näyttää hetkittäin harhaanjohtavasti lukemien nousua, vaikka sitä ei todellakaan pidä säikähtää. Kroppa on vain ruvennut reagoimaan treeniin niin kuin pitääkin.
Koholla oleva kortisoli voi olla syy painon nousulle ja rasvan kerääntymiselle vatsan alueelle. Paino voi nousta kohonneen kortisolin takia, vaikka treenaisit ja söisit todella hyvin. Toisaalta kovat treenit voivat olla iso stressitekijä, joka nostaa kortisolia. Koholla olevat kortisoli estää insuliinin toimintaa soluissa. Tämä nostaa verensokeria, jonka myötä paino nousee. Kun tämä on pitkäkestoista, alkaa keskivartalo kasvaa ja diabeteksen riski kohota.
Heilahteleva verensokeri ja kova treeni lisäävät mielitekojen määrää. Kun olo on vähän heikko, saattaa sokeripitoinen välipala houkuttaa. Kortisoli nimittäin nostaa verensokeria ja sen myötä korkeat glukoositasot nostavat insuliinitasoja. Insuliinin erityessä laskee verensokeri nopeasti alas, jolloin tekee mieli syödä sokeria. Samaan aikaan alhainen verensokeri taas lisää kortisolin tuotantoa ja kierre on valmis.
Huomaan pahanolon tulevan yleensä puolituntia kovan treenin jälkeen pukkarissa, jolloin tarvitsen jotain välipalaa tai juotavaa. Tätä ei ole koskaan tapahtunut aiemmin. Olo on kuin kalalla kuivalla maalla. Tähän voisi todeta, että treenit ovat liian rankkoja minulle ja se nostaa kehoni stressiä. Mietin kuitenkin, että jotain hyvää treeneistä on pakko olla.
Olen varma, että jos horjahdan, niin en ehkä kaadu vaan reaktioni ovat hereillä. Jumpissa ärsytetään paljon tasapainoa, koska liikkeitä lihaskuntotreeneisssä tehdään välillä yhdellä jalalla ja välillä päkiöillä seisten. Vauhtikestävyyteni on parantunut stepin myötä ja tukilihakset ovat saaneet vahvistusta Bodyformingista. Olen myös oppinut paljon uutta, jos joskus palaan ohjaajan töihin. Mikään liikunnanohjauksessa ei ole niin tärkeää kuin käydä itse välillä muiden ohjattavana.
Arkeani on kuntokuurini ainakin piristynyt paljon. Tämä ei tietenkään lopu tähän, vaan jatkan treenaamista kuten ennenkin, mutta halusin tähän väliin kertoa nyt olevista muutoksista tai niiden puutteesta. On ollut hienoa pystyä treenaamaan niin kuin ennen vanhaan. Kokea samaa liikunnan riemua ysärimusiikkiin tai hien valumista pitkin kasvoja.
Kiitos, kun olet lukijani! Blogejani saa jakaa ja löydät niitä lisää selaamalla. Minut voit löytää myös Tiktokista nimellä tiinavuori ja instagramista nimellä tintzukka. Voit laittaa minulle viestiä esim. Instagramin kautta, jos sinulla on hyvä blogi-idea, haluat haastateltavaksi tai vaikka yhteistyöhön.
Pidä itsestäsi huolta, olet sen arvoinen!
