Minusta tuntuu, että kielletyt asiat houkuttelevat ihmisiä. Mennään ajassa hieman taaksepäin. Kerrataan vähän Suomen historiaa.
Suomessa oli vuosina 1919-1932 voimassa alkoholin kieltolaki. Alkoholia ei silloin saanut ostaa, myydä, säilyttää tai valmistaa. Kieltolain myötä alkoholin salakuljetus yleistyi.
Kieltolakiin päädyttiin, koska Suomalaiset joivat liikaa ja siihen haluttiin puuttua. Alkoholi yhdistettiin kurjuuteen, köyhyyteen, murhiin ja käytöshäiriöihin. Vuonna 1932 kieltolain päätyttyä avattiin ensimmäiset Alkot (Oy Alkoholiliike Ab).
Mitä seurauksia kieltolaista sitten oli?
Suomalaiset ostivat alkoholia sieltä mistä saivat kieltolain aikana eli laittomilta markkinoilta. Yleensä alkoholi oli väkevää ja siksi kieltolakia on myös kutsuttu väkevän alkoholin salakuljetuksen ja myynnin takia Pirtuajaksi. Alkoholia ei ollut tarjolla, joten sitä hankittiin vaikka salakuljettajilta. Laki osoittautui epäonnistuneeksi heti alusta lähtien. Pelkästään vuonna 1930 takavarikoitiin alkoholia miljoona litraa. Maaseudulla kieltolakia oli lähes mahdoton valvoa ja siellä tehtiin kotipolttoista eli tislattiin itse omaa viinaa. Vahva viina aiheutti omat ongelmansa. Huonosti valmistettu viina saattoi sisältää metanolia. Metanolista saattoi sokeutua tai kuolla. Myös väkivalta ja korruptio lisääntyivät ja aiheuttivat ongelmia poliisin kanssa. Kieltolaki loppui lähinnä siihen, että valtio ei saanut rahaa alkoholin verotuloista ja vuonna 1920 alkanut yleislama oli siihen vaikuttamassa.
Suomessa humaltuminen on yleensä ollut sallittua ja joskus jopa suotavaa. Kuitenkin raittius on yleistynyt viime vuosina etenkin nuorten keskuudessa. Jokainen varmasti tietää alkoholin terveyshaitat.
Yritin rinnastaa kieltolakia tähän päivään. Ensimmäisenä mieleeni tuli sokerilakko. Kun päätät vähentää sokerin käyttöä, niin näet sen jälkeen herkkuja joka paikassa. Vaikka et ole aikaisemmin kiinnittänyt huomiota pöydällä olevaan keksipurkkiin, niin yllättäen se suorastaan huutaa sinun nimeäsi. Näin uskon olevan myös alkoholin laita. Mitä enemmän sitä säännöstellään, niin sitä enemmän sitä himoitaan. Aika moni keski-ikäinen voi miettiä omaa nuoruuttaan tai ainakin omia luokkakavereitaan. Tätä minun ei tarvitse selittää enempää.
Asun Itävallassa ja täällä alkoholi on halpaa ja sitä on joka paikassa saatavilla. Viinipullo voi halvimmillaan maksaa maitokaupassa 2-3€. Ravintolassa viinilasi on myös noin 3€, joten kaikkea ei tarvitse edes juoda, jos ei jaksa.
Viini ja olut ovat täällä ihan yleisiä tarjottavia erilaisissa tapahtumissa. Lisäksi voit ostaa talvella terästettyä jouluglögiä mistä vain, esim. joulumarkkinoilta tai kylmää olutta rantakioskista. Tietenkin täälläkin on ihan varmasti omat ongelmansa. Välillä kiinnitän huomiota maanantai-aamun työporukoihin, jotka ovat aloittamassa työviikkoa pystyviinillä (eli ravintolan ulkoterassilla seisten) tai eläkeläisten aamuiseen maalaismarkkina viinittelyyn.
Monesti mietin, että miten meille suomalaisille kävisi, jos alkoholi vapautuisi ruokakauppoihin ja sen hinta romahtaisi? Kuinka sekaisin Suomi olisi aluksi ja kuinka nopeasti saisimme tilanteen normalisoitumaan?
Hintojen laskun myötä kaikkea ei enää tavitsisi juoda viimeiseen pisaraan. “Ilmaisenviinanbileissä” voisi käydä ihan kahvi-linjalla ja silloin ei myöskään tarvitsisi harmitella menetettyjä euroja, koska myös itsellä olisi siihen ihan samalla tavalla varaa. Viinilasin voisi juoda ruokajuomana ilman suurta syyllisyyttä, mikä meihin suomalaisiin on iskostettu. Sekin on mielenkiintoinen piirre useassa Suomalaisessa. Me saatamme kokea huonoa omatuntoa yhdestä juodusta kuoharilasillisesta. Tämän myötä on ihan sama juoda vaikka repullinen, koska syyllisyys on jo herännyt. Alkoholi ei siis ole mitenkään neutraali tai tavallinen arkinen asia kaikille.
Jotkut jopa saalavat juomisensa niin huolella, ettei sitä ole kukaan todistamassa. Seurustelujuoma on silloin muuttunut syrjäytymisjuomaksi. Alkoholilla on painava stigma suomalaisessa kulttuurissa. Onneksi ajatusmaailma on kuitenkin muuttunut paljon parempaan suuntaan suomalaisten alkoholikulttuurissa.
Siirtymävaihe olisi varmasti vaikein. Samalla tavalla käy, kun karkkilakko loppuu ja kaikki karkit houkuttelevat. Myös ne karkit, jotka ovat pahoja, niin houkuttelisivat työpaikkojen pöydillä, koska olisivat myös ilmaisia. Osalle ihmisistä alkoholin vapautumisen tilanne olisi varmasti helppo, eikä se vaikuttaisi heidän elämään, mutta varmasti osalle väestöä haasteellista.
Uskon kuitenkin sen, että avoimuus olisi helpompaa. Tämä on tietenkin yksilökohtaista ja kaikille se ei sovi, mutta luulisi jokaisen itsensä jo nykypäivänä tietävän omat rajansa ilman, että ulkopuolisen sitä pitää säännöstellä. Tämä tunne minulle on tullut täällä asuessa. Harvoin näkee ketään kaupassa hamstraamassa alkoholia tai ostamassa suuria määriä, niin kuin joskus näkee Prismoissa mietojen juomien ostajia. Aluksi tuijottelin ruokakaupan alkoholihyllyjät silmät suurina, mutta nyt niihin on tottunut. Viinit ovat osa ruokapuolta niin kuin juustot, hedelmät ja leivät. Ne ovat yhtä arkisia asioita kuin vessapaperi. Ne eivät huuda sinun nimeäsi tai ole mikään mörkö.
Joisiko Suomen kansakunta itsensä turmiolle, kun sitä ei kukaan vahtisi? Mitä sinä luulet?
Olen poistanut blogistani kommentoinnin tietoisesti, joten otathan yhteyttä joko blogini Contact-sivun kautta, facebookissa Tiina Vuori tai Instagramissa Tintzukka. Voit seurata minua myös TikTokissa nimellä tiinavuori.