Raha aiheuttaa helposti perheissä huolta, riitoja ja stressiä. Omaa käyttäytymistään on tärkeä tiedostaa, mutta vertaamista muihin ihmisiin tulee välttää. Jokaisella meistä on oma taloudellinen tilanteemme ja historiamme. Historiaa emme pysty muuttamaan, mutta tulevaisuuteen pystymme vaikuttamaan. Hyvä taloudenhallinta vaikuttaa mm. terveyteemme, joten sen takia rahasta tulee puhua. Kiitos Nooralle, jonka kanssa keskustelemme tänään rahasta.
1. Kuka olet ja mistä tulet?
Olen Noora 35-v, ammatiltani työvalmentaja. Olen asuntosijoittaja sekä äärimmäisen kiinnostunut itseni kehittämisestä, talouden- ja elämänhallinnasta. Aina on joku valmennus, äänikirja tai luento menossa.
2. Kerro teidän taloudesta?
Talouteen kuuluu kaksi aikuista ja kaksi lasta: 13 v. ja 1 v. Tulot tulevat palkkatöistä sekä vuokratuloista. Käteen minulle jäävä osuus on: palkka 1650€, vuokratulot 820€ ja muut 350€. Mieheni tulot tulevat tähän päälle.
Perheeni menot:
Kodin lainanlyhennys + asumiskulut 1000€/kk, sijoitusasuntojen lyhennykset 1130€/kk, ruoka (+pesuaineet, vaipat,muut tarpeelliset) 750€/kk, kulkeminen 250€/kk, vakuutukset 2600€/vuosi, puhelimet, netti, suoratoistopalvelut 100€/kk.
Meillä on viisi sijoitusasuntoa. Sijoitusasunnoista kerrostaloasunnot pyörivät omillaan tällä hetkellä eli vuokrat kattavat lainat, yhtiövastikkeet ja verot. Niiden rahat pyörivät omalla erillisellä tilillään. Meillä on myös omakotitaloprojekti. Me kunnostamme vanhan talon ja se olisi tarkoitus myydä voitolla. Nyt se on menoerä, mutta samalla meidän näköinen vapaa-ajan viettotapa.
Siirrän rahaa aina heti kolmelle eri tilille, kun palkka on tullut.
1.) Lainanhoitotilille siirrän rahaa kodin lainan verran + pyöristys seuraavaan sataseen. Näin tilille kertyy pientä puskuria, jonka voi käyttää remonttiin, ylimääräiseen lyhennykseen tai muuhun isompaan tarpeeseen. Lainanhoitotilillä tulee kuitenkin olla vähintään 3kk lyhennysten verran puskuria, jotta yllättävissä tilanteissa saa aikaa reagoida.
2.) Hupitilille siirrän 10% tuloista, josta maksan ei-pakollisia menoja (leffa, ravintola, kylpylä) Näitä rahoja ei saa käyttää pakollisiin juttuihin. Olen kova suorittamaan ja tämä on itselleni iso juttu muistaa, että pitää myös nautiskella. Viimeisimpänä varattiin koko perheelle viikonlopun kestävä kylpylämatka sviittimajoituksella. Ensimmäistä kertaa ikinä.
3.) 10% tuloista siirrän erillisille tilille, jonka tarkoituksena on toimia puskurina yllättäviin tilanteisiin. Puskurin suuruus on 1-2kk tulojen verran. Jos tälle tilille kertyy ylimääräistä, niin sen voi käyttää lainanlyhennyksiin, remontteihin tai muuhun järkevään.
Loput käyttötilille jäävät rahat menevät normaaliin elämiseen. Arjen valinnat tehdään sen mukaan mihin on varaa.
3. Kuvaile omaa rahankäyttöäsi ja onko se muuttunut vuosien varrella?
Olen aina ollut kova tekemään töitä ja elänyt säästeliäästi. Aloitin kesätyöt 14-vuotiaana mummun ja papan mansikkatilalla. 15-vuotiaana minulla oli jo kolme kesätyöpaikkaa. Muutin omilleni 15-vuotiaana ja sen jälkeen olen pyytänyt vanhemmiltani kolme kertaa rahaa. Isäni oli takaamassa ensimmäistä autolainaani, jonka maksoin vuodessa pois sekä ensimmäistä asuntolainaa. Isän kanssa jutellaan muutenkin sijoittamisesta ja verovähennysten tekemisestä sekä vuokralaisten valitsemisesta.
Ostin ensimmäisen asunnon 20-vuotiaana. Nuorena rahaa tuli ja meni. Asialliset asiat hoidin hyvin, enkä ole esimerkiksi koskaan ottanut pikavippiä tai maksanut luottokortin laskussa korkoja. Käytän kyllä luottokorttia, mutta maksan laskun aina ennen eräpäivää. Rahankäyttö ei mielestäni ole kauheasti muuttunut. Velkaa on nyt enemmän kuin koskaan, mutta sitä maksaa lisäkseni kuusi muutakin eli vuokralaiset.
Eläminen on nykyään muutenkin kalliimpaa. Reissaaminen perheenä vaatii enemmän rahaa kuin yksin matkustaminen. Sen lisäksi ennen söin paljon ulkona, mutta nykyään lounaat ovat pääasiassa kotona tehtyjä. Rahankäyttöni on suunnitelmallisempaa kuin ennen.
4. Suhtautuminen rahaan kumpuaa usein lapsuudesta. Millainen rooli rahalla oli sinun lapsuuden perheessä? Puhuttiinko silloin rahasta?
Vanhempani erosivat, kun olin viisi. En muista, että rahasta olisi ihan kauheasti puhuttu. Sitä ei paljon ollut ja koen ettei sitä myöskään osattu järkevästi käyttää. Kun rahaa tuli, niin se tuhlattiin. Meillä oli tavaraa tosi paljon, halpaa krääsää, mikä hajosi nopeasti.
Lapsuus ei ollut varsinaisesti köyhä. Meillä oli aina ruokaa ja ehjät puhtaat vaatteet, mutta mihinkään ylimääräiseen ei ollut varaa. Lomat lomailtiin sukulaisten luona, vaikka se taisi silloin olla ihan normaalia.
5. Katsoin eilen videon 16 vuotiaasta tytöstä, joka oli saanut tai ostanut pelkästään vuonna 2022 kaksikymmentä erillaista merkkilaukkua, joista jokaisen yksittäinen arvo oli yli 2000€. Se oli mielestäni aika pelottava ajatus rahankäytöstä. Puhutaanko sinun mielestäsi taloudesta tarpeeksi ja siitä, miten rahat saa riittämään tulevaisuudessakin?
Tietoa rahasta ja sen käytöstä on mielestäni saatavilla hyvin ja siitä puhutaan aika avoimesti. Jopa 13 vuotiaalla lapsellamme on selkeä ajatus miten tekee sijoituksia ja uraa niin, että voi halutessaan jäädä viisikymppisenä eläkkeelle. Hän on sijoittanut rahastoihin nyt muutaman vuoden.
Raha on lopulta vain hauska ihmisen keksimä vaihdannan väline. Itsessään se ei ole mikään autuaaksi tekevä asia. Sitä saa itselleen eri keinoin. Mitä kekseliäämpi ja ahkerampi on sitä enemmän tai sitä helpommin sitä saa. Joku arvostaa enemmän vapaa-aikaa eikä ole valmis vaihtamaan aikaa rahaksi tai toinen voi kasvattaa itse ruokansa eikä tarvitse rahaa ruuan ostamiseen. Aina on myös niitä, jotka tarvitsevat yhteiskunnan tukea tavalla tai toisella. Monesti kuitenkin on oma valinta paljonko rahaa on tai mihin sen käyttää.
Me voisimme säästää satoja euroja kuussa ja asua pienessä kerrostaloasunnossa, mutta olemme valinneet asua omakotitalossa. Oma valintamme on myös kerätä marjat itse. Tai minun valintani, koska mies on värisokea eikä siten kerää montaakaan marjaa. Itse en saa mitään mielihyvää merkkilaukuista tai vaatteista. Ostan vaatteeni pääsääntöisesti kirpputorilta, en meikkaa tai aja hienoa autoa.
Tänään juuri mietin, että mitä tekisin niillä rahoilla, jotka nyt menevä kodin lainan lyhentämiseen. Jossain vaiheessa ne on käyttörahana. Tulin siihen tulokseen, että osan luultavasti sijoittaisin ja osan käyttäisin perus elämiseen eli kaupassa en miettisi niin paljoa, mitä vihanneksia ostaisin. Vielä se on niin kaukainen asia, etten osaa ihan vielä kuvitella.
6. Miten rahasta ja palkoista puhumista voisi helpottaa?
Sitä voi helpottaa vain puhumalla niistä. Itse en koe, että olisi minulta pois, jos jollain muulla on enemmän. Oma tekemiseni vaikuttaa siihen, paljonko minulla on. Voisi olla enemmänkin, mutta arvotan aikani perheen kanssa korkeammalle.
7. Mitä ajattelet muiden ihmisten rahankäytöstä?
Jokainen saa käyttää sitä ihan mihin haluaa. Lapseni rahankäyttöön puutun aina välillä. Nykyään vähemmän kuin ennen.
8. Mitä taitoja pitäisi osata? Mitä lapsille ja nuorille pitäisi opettaa? Tai keski-ikäisille?
Mielestäni kaikille olisi hyvä opettaa, ettei varallisuus määritä ihmistä. Se onko sinulla rahaa vai ei, ei tee sinusta parempaa tai huonompaa ihmistä. Se miten käyttäydyt ja kohtelet muita vaikuttaa enemmän.
Rahataitoja toivon vielä joskus saavani opettaa muille. Tykkään rahasta, numeroista ja niiden miettimisestä. Keinoja menestyä on lukemattomia! Jokaiselle löytyy varmasti se oma mieleinen tapa mikäli on halua.
Kiitos Noora haastattelusta! Oli ihan super motivoivaa ja ihanaa, että jaoit tarinan kanssamme!
Tämän jälkeen myös minun pitää opiskella asuntosijoittamisesta, sen verran kiinnostavalta se kuulosti. Summa summaarum. Rahan tulee kiertää ja sitä tulee käyttää. Välillä kuitenkin menot saattavat kasvaa liikaa. Näin voi käydä silloin, kun tulot yllättäen vähenevät esim. lomautusten tai elämänmuutosten takia. Pahinta ei voi aina pelätä, mutta siihen voi hieman varautua.
Teen paljon videoita ruuasta, vaatteista, liikunnasta ja elämästä. Ja paljon juttuja Suomesta ja Itävallasta. Löydät tilini TikTokissa nimeltä tiinavuori ja Instagramissa nimellä Tintzukka. Otathan tilit seurantaan ja laita minulle sitä kautta viestiä.
