Viina on viisasten juoma ja fiksuimmat eivät koske siihen ollenkaan. Alkoholiin liitetään usein ajatus hauskuudesta, mutta kääntöpuolena on paljon kurjuutta. Pitäisihän se meidän tietää jo tässä iässä. Alkoholi ei tee meistä kauniita, mutta sitä silti juodaan ja paljon. Tänään keskustellaan juomisesta.
1. Hei! Kuka olet ?
Olen Korhosen Marko, 46-vuotias nuorimies. Työskentelen lehtorina Savon koulutuskuntayhtymässä ja opiskelen samalla ammattimuusikoksi Kuopion konservatoriossa. Instrumenttini ovat rummut, joita olen soittanut 13-vuotiaasta lähtien. Olen tehnyt elämässäni kaikenlaista. Olen toiminut vartijana ja järjestyksenvalvojana 25 vuotta elämästäni, nyrkkeillyt kilpaa SM-tasolla aikoinaan ja kirjoittanut myös oppikirjan turvallisuusalalle. Tulevaisuuden tavoitteeni on toimia musiikinopettaja ja rumpujen soiton instrumenttiopettajana. Haluan joskus myös toimia mukana erilaisissa musiikillisissa projekteissa ja kirjoittaa lisää kirjoja.
2. Millainen suhde sinulla on alkoholiin nyt?
Tällä hetkellä suhteeni alkoholiin on hyvin yksinkertainen. Olen ollut absolutisti jo 3,5 vuotta.
3. Ja millainen menneisyys?
Suurelta osin hyvin synkkä. Olin 13-vuotias, kun join alkoholia ensimmäisen kerran. Join heti ensimmäisellä kerralla kunnon humalat. 16-vuotiaana join alkoholia ensimmäistä kertaa useamman päivän putkeen. Joimme kavereideni kanssa vuoden 1992 pääsiäisenä viisi päivää alkoholia ilman välipäiviä. Tuolloin juomamme alkoholi oli lähes yksinomaan erittäin vahvaa pontikkaa. Oluella tasoittelimme aina seuraavan aamun, jonka jälkeen siirryimme pontikkaan ja muihin väkeviin juomiin.
Alkoholi kuului elämääni olennaisena osana 43-vuotiaaksi saakka. Alkoholisteja on monenlaisia. On ihmisiä jotka käyvät töissä ja juovat vapaalla ollessaan useita päiviä tai lomalla jopa viikkoja putkeen. On rappioalkoholisteja, jotka juovat päivittäin ja joiden elämää alkoholi hallitsee täysin. On myös ihmisiä, joiden elämässä ovat kaikki ulkoiset kulissit kunnossa, he ovat sosioekonomisesti hyvässä asemassa, mutta he saattavat samalla olla piilojuoppoja, jotka peittelevät runsasta alkoholinkulutustaan ja saattavat juoda vaikkapa puolisoltaan salassa. Sitten on ihmisiä, jotka saattavat juoda harvemmin, mutta he eivät niillä juontikerroillaan kykene juomaan alkoholia hallitusti, vaan heidän on juotava kerralla kaikki viina mitä maailmasta löytyy. Itse kuulun tähän viimeiseen kategoriaan.
Tässä oli tällainen karkea jaottelu, ei varmaan millään tavalla tieteellisesti vahvistettu ja alkoholistityyppejä on varmasti monia muitakin. Alkoholi on aiheuttanut elämässäni paljon monenlaista harmia ihmissuhdeongelmista fyysisiin vammoihin, joko minulle itselleni, tai muille ihmisille aiheutettuja. Mahtuu sekaan toki mukaviakin juttuja, mutta enimmäkseen alkoholin juominen on omalla kohdallani liittynyt sisäiseen pahaan oloon ja yrityksin lievittää sitä. Se on onnistunut erittäin huonosti ja olen onnistunut vain ruokkimaan petoa entistä suuremmaksi. Olen paennut alkoholin kanssa todellisuutta juomalla itseni humalaan, jotta paha olo ja sisäinen tuska hellittäisivät edes hetkeksi. Lähes jokaisella kerralla olen onnistunut kuitenkin vain sotkemaan asiani solmuun entistä enemmän.
4. Mikä oli se käännekohta, mikä herätti ja muutti suunnan?
Olin lokakuussa 2019 kavereiden kanssa Helsingissä. Meillä oli liput eräällä klubilla esiintyvän rock-yhtyeen keikalle. Yövyimme Espoossa kaverin luona. Otimme jonkun verran pohjia ennen keikalle lähtöä. Sinne oli tulossa myös nuoruuteni paras kaveri, joka asuu pääkaupunkiseudulla ja jota näen harvoin.
Kun päästiin ravintolaan, alkoholinkäyttöni lähti (taas kerran) lapasesta. Join shotteja kaksin käsin ja jossain vaiheessa iltaa filmi katkesi täysin. Eipä ole keikasta paljon muistikuvia ja kysymyksessä oli kuitenkin yksi lempiyhtyeistäni. Sinä iltana tapahtui muutakin alkoholin käytön vuoksi, mutta kaikkea en tahdo tässä avata.
Seuraavan päivän kotimatka Helsingistä Kuopioon oli henkisesti aika musertava. Mielessäni risteili monenlaisia ajatuksia ja tuntemuksia, enkä sanonut koko matkan aikana kavereille sanaakaan. Suomeksi sanottuna vitutti ja hävetti kuin pientä eläintä ja inhosin itseäni yli kaiken. Sillä kotimatkalla tein päätöksen lopettaa alkoholinkäytön kokonaan. Päätin maksimoida onnistumisen mahdollisuuden ja menin heti ensi tilassa AA-ryhmään. Minulla oli niin kova halu hankkiutua eroon koko aineesta. Sillä tiellä ollaan edelleen, enkä voi enää kuvitella tilannetta, mikä saisi minut juomaan alkoholia pisaraakaan. Sellaista tilannetta ei yksinkertaisesti voi tulla.
Tajusin tuolloin siis lopultakin, että alkoholi voi tuhota elämäni kokonaan, mikäli jatkaisin samalla tiellä. Kohtuukäytön kokeileminen ei tullut kysymykseen, koska tiesin vanhasta kokemuksesta sen jossain vaiheessa taas lipsahtavan liikakäyttöön. Lopettaminen oli minulle ainoa vaihtoehto, enkä ole katunut sitä hetkeäkään. Olen sisäistänyt sen, ettei niin suurta ongelmaa olekaan, mitä ei saisi alkoholilla vieläkin suuremmaksi.
5. Moni stara (näyttelijät, laulajat, bändit) ovat nykyisin päihteettömiä. Tämä ei olisi ollut ehkä mahdollista aikaisempina vuosikymmeninä. Mikä on muuttunut?
On vaikea sanoa, mitkä kaikki syyt ovat johtaneet siihen, että entistä useammat ihmiset ovat valinneet raittiuden, mutta onhan sitäkin tullut toki mietittyä paljon.
Yhteiskunnassa on ehkä tapahtunut positiivinen muutos alkoholin käyttämisen suhteen, minkä ansiosta juominen ja humalahakuisuus ei enää ole cool, kuten ennen, ei edes julkisuuden henkilöiden kohdalla. Nykyisin ihannoidaan terveitä elämäntapoja, mikä on minusta todella hyvä suuntaus. Julkisuuden henkilöiden päihteettömyyteen on varmasti vaikuttanut myös se, että heidän toimintaansa tarkastellaan nykyään entistä enemmän ja se on muuttunut todella helpoksi sosiaalisen median kautta. Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyt ylilyönnit kostautuvat helposti peruuttamattomana mainehaittana, josta hyvänä esimerkkinä toimii tapaus Jari Sillanpää.
Puhutaan ”Sober curious”-ilmiöstä, joka valtaa alaa etenkin nuorten keskuudessa. Minun ja sinun nuoruudessa katsottiin kaveria vähän kieroon, jos hän oli täysin raitis. Ehkä jopa saatettiin kiusatakin sen vuoksi, ettei ottanut alkoholia. Nykyisin nuoret ovat fiksumpia. Halutaan ja uskalletaan olla enemmän oma itsensä, eikä anneta ryhmäpaineen vaikuttaa. Nuoret ovat entistä valistuneempia ja alkoholia ei nähdä enää pakollisena asiana esimerkiksi yöelämään ja juhlimaan lähdettäessä. Känniörveltäminen nähdään nykyään nolona, eikä kerskailun aiheena. Tämäkin on erittäin hyvä suuntaus.
Voi myös olla, että kuuluisat ”eurooppalaiset juomatavat” ovat viimeinkin saavuttaneet myös rakkaan Pohjolamme.
6. Miten alkoholittomuus on vaikuttanut sinuun tai läheisiin ja ystäviin?
Raittius on vaikuttanut omaan elämääni vain ja ainoastaan positiivisesti. Kymmenen vuotta takaperin tuntui mahdottomalta ajatukselta olla loppuelämä raittiina. Nyt tuntuu mahdottomalta ajatukselta juoda enää alkoholia. Yöunet ovat parantuneet huomattavasti, eikä kehonpainoa tarvitse juurikaan miettiä, koska kaloreita ei tule juomalla. Mieli on huomattavasti rauhallisempi ja seesteisempi, kun alkoholi tai siitä johtuvat lieveilmiöt eivät pyöri mielessä. Ystäväni ja läheiseni ovat ottaneet raittiuteni vastaan erittäin hyvin, eikä minun ole tarvinnut juurikaan selitellä sitä. Täytyy muistaa, etteivät normaalit ihmiselämän vaikeudet, pettymykset ja takaiskut ole hävinneet minnekään. Se ero entiseen kuitenkin on, että ne vaikeudet pystyy käsittelemään nykyisin järkevästi ja tietää, että kaikki ongelmat elämässä menevät kuitenkin aikanaan ohi. Tietää sen, että tästäkin vielä selvitään.
7. Minä olen iloinen sinun tarinastasi. Monella Suomalaisella on vaikea suhde alkoholiin ja myös historia, esim lapsuus. Miten palkitset itsesi omasta onnistumisestasi?
En ole miettinyt itseni palkitsemista, se on ehkä väärä lähtökohta. Minusta on mukavaa se, että pystyy olemaan oma itsensä, ilman alkoholia. Se tuntuu hyvältä ja siitä on tullut eräänlainen elämäntapa. Ehkä viisikymppisenä ostan itselleni lahjaksi hieman uudemman moottoripyörän. Kyllähän jokainen päivä ilman alkoholia on palkinto itsessään.
8. Mielestäni kieltolaki, sota ja alkoholin nykyaikainen hinnoittelu ovat vaikuttaneet meihin Suomalaisiin todella kauan. Kirjoitin jopa kieltolaista tänne blogiini tekstin. Harva Suomalainen kieltäytyy ilmaisenviinan bileistä. Osa jemmaa alkoholia pahan päivän varalle ja osa juo salaa. Toiset eivät osaa lopettaa ollenkaan. Mitä sanoisit ihmiselle, joka krapula-aamuna miettii, että tämä oli viimeinen kerta, mutta unohtaa sen jo ennen seuraavaa viikonloppua? Miten sen lopettamistunteen saisi kestämään?
Ihminen joko oppii tai ei opi. Niin yksinkertaista se on. Jotkut oppivat kun käyvät tarpeeksi pohjalla, kuten minä. Toiset eivät siitäkään. Avainasemassa on aito ja pysyvä halu raitistua. Meillä on oletettavasti vain tämä yksi elämä elettävänä ja on sääli, jos sen tuhlaa vaikkapa alkoholin vuoksi. Useimmat alkoholistit eivät lisäksi edes tunnista omaa ongelmaansa, vaikka heidän lähipiirinsä asiasta muistuttaisikin.
Alkoholismin tunnistamistakin tärkeämpi asia on sen TUNNUSTAMINEN nimenomaan itselleen. Se vaatii luonnetta! Siinä joutuu tunnustamaan itselleen ja muille olevansa heikko ja se on meille suomalaisille todella vaikeaa. Lopettaminen jonkun muun kuin itsensä vuoksi ei ole myöskään kestävä ratkaisu. Minä lopetin pääasiassa itseni vuoksi, vaikka asiaan vaikuttikin suuresti oma Korkeampi Voimani, ainutlaatuinen ja ihana vaimoni, maailman upein ja ihanin ihminen, jonka pelkäsin menettäväni. Haluan olla hänelle hänen arvoisensa mies (se vaatii minulta vielä PALJON tekemistä) ja lapsilleni heidän arvoisensa isä, joka on turvallisesti raitis.
Raitistuminen vaatii nöyrtymistä, itseensä uskomista ja hyvää itsetuntoa. Yksin sitä taistelua ei tarvitse käydä. Apua löytyy kyllä. Se apu pitää vaan ottaa vastaan. Minulla ensimmäinen puoli vuotta raittiutta oli hankalaa aikaa, mutta siitä eteenpäin päivä päivältä helpompaa. Raitistuminen on todennäköisesti paras asia, mitä minulle on koskaan tapahtunut.
Kiitos paljon Marko! Todella hienoa, kun jaoit avoimesti tarinasi. Me suomalaiset olemme helposti puhumaton kansa, mutta avoimuudella ja vertaistuella on suuri merkitys. Siitä on suuri apu monelle.
Toivottavasti myös Sinä lukijani heräät aamulla kirkkain ajatuksin ja ilman krapulaa. Pidetään itsestämme huolta. Olemme sen arvoisia!
Sinä löydät minut Instagramista nimellä Tintzukka ja Tiktokista nimellä tiinavuori. Käythän lukemassa myös aikaisempia blogitekstejä.
