Kummallisesti rasva vain kertyy vyötärölle, vaikka elämässä ei omasta mielestä mikään muutu. Nyt on pakko alkaa selvittämään mistä tässä keskivartalolle kertyvästä uimarenkaasta on kyse.
Olen kuullut kortisolista puhuttavan stressin yhteydessä ja olen kuullut erikseen stressin vaikutuksesta painonhallintaan, mutta miten nämä oikeasti liittyvät toisiinsa? Korkeat kortisolitasot aiheuttavat pömppömahan muodostumista. Tämän jälkeen moni yrittää laihduttaa ja lisätä kovatehoista liikuntaa, joka lisää kehon stressitasoja, joka puolestaa lisää kortisolia. Tämän takia esim. kävely on tällöin juoksemista tehokkaampaa vatsarasvan pois saamisessa. Tämä ilmiö korostuu vaihdevuosien alkaessa. Nuorempana erilaiset laihdutuskonstit ovat toimineet, mutta ikääntyessä ei enää.
Kortisoli on lisämunuaisen erittämä hormoni, joka auttaa meitä sopeutumaan stressiin. Keho ja mieli ovat jatkuvasti vuorovaikutuksissa toisiinsa. Kortisolin tehtävänä on pitää veren sokeritaso stressitilanteissa riittävän korkeana. Pitkittyessään tilanne ei ole hyvä keholle, koska siitä seuraa monta erillaista oiretta. Keho yrittää katkaista “taistele tai pakene”-tilan sen kuormittavuuden takia. Hetkellisesti stressitasosta ei ole haittaa, mutta kroonistuessaan tilanne aiheuttaa ongelmia.
Painon nousu on yksi noista oireista. Rasva kertyy kortisolin takia helposti vatsan alueelle, vaikka yrittäisit syödä terveellisesti ja treenata säännöllisesti. Tietysti syitä tälle voi olla muitakin, mutta kortisoli voi olla yksi syyllisistä. Mitä se siis tarkoittaa?
Kortisolin ollessa koholla se estää insuliinin toimintaa soluissa ja nostaa samalla verensokeria. Tämä aiheuttaa painon nousemista. Kortisolin ollessa jatkuvasti koholla se lisää keskivartalolihavuutta. Tämä on voi vaikuttaa myös riskiin sairastua diabetekseen. Vatsarasva on kehon varasto hätätilaa varten. Suomeksi sanottuna insuliini varastoi rasvaa ja insuliinin ollessa koholla rasva ei pala. Sillä on suuri rooli kortisolin kanssa painonhallinnassa ja vyötärörasvan muodostumisessa. Kortisolitaso voi olla liian matalalla tai korkealla, mutta molemmissa tapauksissa se aiheuttaa ylipainoa ja rasvan varastoitumista kehoon.
Kun kortisoli nostaa verensokeria niin veren insuliinitasot nousevat. Korkea insuliini tuotanto laskee verensokerin nopeasti alas, jonka myötä ihminen alkaa himoitsemaan sokeripitoisia ruokia ja juomia. Samaan aikaan alhainen verensokeritaso lisää kortisolin tuotantoa. Aikamoinen oravanpyörä sanoisin. Stressin rasittama keho käyttääkin alkukantaisia selviytymiskeinoja eli energiaa varastoituu ja vapautuu vähemmän käyttöön sekä rasva-aineenvaihdunta menee säästöliekille.
Kortisoli syyllistyy myös sotkemaan samalla koko aineenvaihduntaa. Sen vaikutus näkyy ruuansulatuksessa, ruokahalun säätelyssä, verenpaineen nousussa ja unettomuudessa. Väsyneenä saatat napostella helpommin ja korvata aterioita sokerisilla ja rasvaisilla herkuilla.
Uni on valtavan tärkeä asia. Se vaikuttaa meidän stressitasoon. Kuitenkin kortisoli voi sotkea unen ja pahentaa siten unettomuutta ja väsymystä. Kortisolin voi aiheuttaa myös hiusten lähtemistä, muistiongelmia, immuunisystemiin huononemista eli sairastut helpommin ja ihon veltostuu. Nämä ovat yhteydessä muihin kehon hormooneihin, kuten estrogeeniin. Vaihdevuosissa munasarjoista loppuvat munarakkulat ja estrogeenin eritys hiipuu. Naishormoneilla on tärkeä rooli painonhallinnassa, koska ne laskevat kortisolin negatiivisia vaikutuksia. Estrogeeni vähentää insuliiniresistenssiä, jolloin painonhallinta on helpompaa. Estrogeenin vähentyessä menopaussissa vuorostaan rasva kertyy helpommin vatsan ympärille ja painonhallinta vaikeutuu. Insuliiniresistenssi on usein nähtävillä isona vyötärön ympäryksenä. Useilla hormoneilla on siis vaikutus painonhallintaan.
Kortisolitasojen laskemisesta voisin kirjoittaa ihan oman erillisen blogitekstin. Voit aloittaa kortisolitasojen laskemisprosessin ensin rauhoittumalla ja tekemällä vähemmän. Järjettömät treenimäärät ja työtunnit eivät auta vatsamakkaroiden sulattamisessa. Samoin kofeiinipitoisten juomien kuluttamista kannattaa vähentää. Minulle vaikein vinkki on siirtää aamukahvin juomista 1-2 tuntia heräämisestä, koska olen tottunut juomaan aamukahvin heti herättyäni. Kuitenkin moni antaa ohjeeksi syödä aamupalan ilman kahvia, jonka saa juoda vasta jälkeenpäin. Minä olen aina juonut sen aamulla tyhjään mahaan. Tämä on varmasti kaikista vaikein toteuttaa.
Kortisolitasojen alentamisessa pitää huomioida nukkuminen ja riittävä uni. Sen lisäksi yritä vähentää stressiä, syö hyvin ja monipuolisesti sekä liiku sopivasti. Pyri palautumaan, pysähtymään ja rauhoittumaan. Vähennä kahvin juomista. Kyllä se siitä. Ehkä. Palaan tähän aiheeseen vielä, koska tämä on niin mielenkiintoinen.
Kiitos ystäväni, kun luet näitä minun blogejani. Voit käydä lukemassa myös aikaisempia kirjoituksia tai seurata minua tiktokissa nimellä tiinavuori tai Instagramissa tintzukka.