Voiko keski-iässä olla yksinäinen? Totta kai voi. Voiko keski-iässä saada uusia ystäviä? No, totta kai voi.
Nuorempana saattoi miettiä, että näin tämä elämä menee, mikään ei tule muuttumaan. Sitten tulee se päivä, kun pitää muuttaa uudelle paikkakunnalle, vaihtaa työpaikkaa tai erota pitkästä suhteesta. Olivatko kaverit sinun vai minun? Soittaako kukaan perään tai unohdetaanko minut?
Toisaalta voisi miettiä olivatko kaikki kaverit oikeita kavereita vai oltiinko kavereita vain yhteisen pakon edessä niin kuin koulussa istutaan samassa luokassa. Voisiko ystävyydestä tulla vahvempi yhteisen harrastuksen tai mielenkiinnon myötä? Voisiko sieltä löytää myös uusia ystäviä?
Olisi varmasti hyvä, että ihmisellä olisi erilaisia ystävyyssuhteita läpi elämän. Jos oma into johonkin tekemiseen loppuu, niin kaikkien ystävyyssuhteiden ei tarvitse sen takia loppua. Surullisia esimerkkejä löytyy baariporukoista, kun itse yrittää raitistua ja kaverit vetävät takaisin. Onko ystävyys silloin minulle hyväksi? Ihmisellä on lupa muuttua elämän aikana.
Yksinäisyyttä koetaan eritavoin. Joillekin riittää yksi ystävä, toinen on yksin sadan ystävän keskellä. Elämäntilanteet ja elämäntavat yhdistävät. Toinen hankkii koiran kun taas toinen notkuu lapsen harrastuksen mukana kentän reunalla. Elämäntilanteet voivat myös erottaa, kuten vauva-arki, työttömyys tai sairaudet.
Ystävyyssuhteiden luomisessa yksi tärkeimmistä asioista on molemminpuolinen tarve ja kemioiden kohtaaminen. Mielestäni pitäisi myös löytää ihmisiä, jotka jaksavat nähdä yhtäpaljon vaivaa ystävyyden eteen. Jos toisen ihmisen ystäväpiiri on jo täynnä, arki kiireistä ja vaikka kemiat kohtaavat, niin ystävyys ei etene. Se ei tarkoita, että toisessa vuorostaan olisi mitään vikaa, mutta aika ei ole vain oikea. Ystävyys voi joskus jatkua myös vuosien tauon jälkeen niinkuin taukoa ei koskaa olisi ollutkaan.
Yksinäisyyttä ei aina huomaa. Sen voi piilottaa jatkuvaan tekemiseen tai rautaiseen pärjäämiseen. Yksinäisyys voi pahimmillaan sairastuttaa. Meistä jokainen tarvitsee muita ihmisiä, vaikka yksin pärjääminen olisi Suomalaiselle hyve.
Uusiin ystäviin tutustuminen ei ole helppoa. Vallitseva korona-aika ei myöskään ole auttamassa asiaa. Ole avoin. Tee ystävyyden eteen myös itse töitä, jos haluat sen toimivan. Ole aktiivinen. Altista itsesi tilanteille, joissa voit tavata ihmisiä. Jos haluat tutustua samanhenkisiin ihmisiin, hakeudu sellaisiin tilanteisiin. Tee jotain, joka yhdistää.
Älä pety ensimmäiseen yritykseen. Ehkä se ei olisi kestänyt eikä kantanut. Yritä uudelleen. Jos uusi ystäväsi tekee ohareita, ei koskaan soita ja vaikuttaa sinuun negatiivisesti, niin päästä hänestä irti. Koska sinä olet paras itsesi. Hae ystävyydellä itsellesi hyvää. Hyvä ystävyys on parhaimmillaan molemminpuolista ja palkitsevaa. Kyllä keski-iässä tarvitaan vielä ystäviä ja niitä on mahdollista löytää.
Älä mieti liikaa, älä ylianalysoi, älä pelkää ja kaikkia ei tarvitse miellyttää. Muista Sinä olet hyvä juuri noin!