Koko viime talven odottelimme Itävallassa rajojen aukeamista ja turvallisuuden tunteen palaamista matkustamiseen. Elimme talven 2020-2021 tiukasti sisätiloissa Itävallassa pitäen etäkoulua ja taukoa kaikesta normaalista tekemisestä. Nyt kesällä -21 tilanne on jo helpompi ja täysin rokotettuna myös omassa päässä rennompi.
Olemme käyneet nyt kahdella päivän retkellä, jolta olemme aina tulleet yöksi kotiin. Ensimmäinen retki tehtiin Slovenian Blediin. Ajomatka Blediin kesti Klagenfurtista reilun tunnin. Ajoimme Blediin vuoristotietä. Toinen vaihtoehto olisi ollut Karawanken-tunneli, mutta se olisi ollut ruuhkaisempi vaihtoehto. Ihmiset menevät elokuussa mielellään lomalle Sloveniaan, mutta vielä mieluimmin Slovenian läpi Kroatiaan.
Bledin keskustassa asuu noin 5000 ihmistä. Se on turkoosin värisen alppijärven rannalla ja sitä ympäröi kauniit vuoret. Bled onkin suosittu matkailukohde ja sen järvi on Slovenian tunnetuin nähtävyys. Bled-järven rannalla on myös Bledin linna. Se sijaitsee 130m korkean kalliojyrkänteen päällä. Sen kerrotaan olevan yli tuhat vuotta vanha. Bledissä matkailijat mm. golffavat, suppailevat ja vaeltavat vuoristossa.
Karawanken-vuoristo on Itävallan ja Slovenian rajalla. Se kulkee siinä sivuttain itä-länsi suuntaisesti ja sen korkeimmat huiput ovat 2500 metrissä. Rajalla ei ollut onneksi ruuhkaa, vaikka siellä tarkastettiin kaikilta koronapassit/ negatiiviset testitulokset. Rajan ylityksen jälkeen kieli muuttui sloveniaksi ja rahana oli tuttu euro. Ravintoloiden hintataso aivan Bledin keskustassa oli korkea. Kaksi pizzaa ja kaksi salaattia maksoivat n. 70€. Hieman itäblokin maille tunnusomainen tunnelma paikasta jäi, mutta ehdottomasti kokemisen arvoinen. Blediin on helppo tulla Slovenian pääkaupungista Ljubljanasta tai vuorostaan käväistä Itävallan puolelta, niinkuin me teimme. Päiväretki oli mielestäni ihan riittävä ja seuraavalla kerralla menisin vuorostaan tutustumaan Bledin lähellä sijaitsevaan kansallispuistoon.
Toisella retkellä kävimme Italian Venetsiassa. Ajoimme Klagenfurtista 58km Italian rajalle Villachin kautta. Rajalla on monta pitkää tunnelia, jotka menevät Karawanken-vuoriston läpi. Muuten rajaa ei oikein huomannut, eikä meiltä kysytty siinä passeja tai korona-todistuksia. Rekkaliikennettä tiellä oli paljon ja välillä liikenne ruuhkautui pahasti.
Pidimme ruokatauon Mc Arthur Glen Designer Outletin kohdalla. Pysähdys outlettiin oli enemmänkin sattumaa, kuin suunniteltua. Merkkivaate outlet oli kuin iso Tuurin kyläkauppa ulkoapäin. Se piti sisällään yli 100 merkkimyymälää ja muutamia ruokapaikkoja. Kaikki oli erittäin siistiä ja tyylikästä. Kävimme nopeasti muutamassa liikkeessä ja yhdessä kahvilassa. Omasta mielestäni parempia löytöjä tekee Klagenfurtin keskustassa sijaitsevasta City Arkaden ostoskeskuksesta ja etenkin Peek & Cloppenburgin myymälästä. Tämä on tietenkin makuasia. Kuitenkin outletissa ymmärsin, miten paljon suuria muotiliikkeitä ja nimiä tulee Italiasta. Ehkä Outlettien tarjonta on kuitenkin aika suppea, kun miettii mitä kaikkea perus myymälissä on tarjolla. Outletista oli matkaa Venetsiaan vain 30 min.
Venetsia koostuu monesta saaresta (118), joita yhdistävät (354) pientä siltaa. Venetsiaan mennään mantereelta isoa pitkää siltaa pitkin. Venetsia siis sijaitsee Adrianmeren rannikolla. Saimme auton toiselle isoista parkkialueista, josta sitten kävelimme Venetsian vanhankaupungin keskustaan. Parkkimaksu oli 22€/pv. Parkkialueelta olisi myös mennyt vesibussi, joka olisi maksanut 7,5€/hlö ja matkan kesto olisi ollut 20 min. Päätimme kuitenkin kävellä ja nähdä siinä samalla kaupunkia ja siltoja. Ilma elokuun lopulla oli +30C, mutta ei kuitenkaan tukahduttava. Vanhassakaupungissa ei pysty ajamaan autolla, vaan siellä liikutaan jalan kapeilla kaduilla tai kanaaleissa veneillä, vesibusseilla ja gondoleilla.
Ventsian tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta sen epäillään perustetun vuosina 166-168. Keskiajalla Venetsia oli yksi merenkäyntitasavalloista ja sen strateginen sijainti teki siitä merkittävän sota- ja talousmahdin. Nykyisin historiallisessa vanhassa kaupungissa asuu enää 60 000 ihmistä ja koko Venetsian alueella yhteensä n. 270 000 ihmistä.
Turismi on osaltaan ajanut perusväestöä pois ja sen myötä monet peruspalvelut ovat loppuneet. Monia taloja onkin muutettu kaupoiksi ja hotelleiksi. Turisteja Venetsiassa käy keskimäärin 15-18 miljoona vuodessa, joista suurin osa käy kaupungissa vain päivävierailuilla. Nyt korona varmasti näkyi, koska meidän mielestä kaupungissa oli helppo liikkua eikä ruuhkaa ollut. Saimme myös heti ravintolasta pöydän ja ruoka oli erittäin kohtuuhintaista, halvempaa kuin Bledissä.
Kiersimme katsomassa perusturisti nähtävyydet kuten Pyhän Markuksen torin, Dogen palatsin, Huokausten ja Rialton sillan. Taisimme vähän syyllistyä myös turistikrääsän shoppailuun, koska Venetsian tunnelma oli niin ainutlaatuinen, että halusimme siitä muutamia muistoja. Olen itse perso kahvimukeille, joissa lukee paikan nimi, missä on tullut käytyä. Koska rakastan matkustamista, niin on turhaa ostaa esineitä, jotka pölyttyvät hyllyllä. Ostan siis joka paikasta kahvimukin, jonka avulla voin palata matkalle jokaisena aamuna kahvia juodessa. Samalla kun aamulla on aina eri muki käytössä, niin pidän muistissa missä olen käynyt. Italia on kuitenkin ollut aina suosikkimaani, joten ostin tällä kertaa kolme mukia tänne Itävaltaan aamukahveja varten. Yksi on Venetsian karnevaaleista ja kaksi ihan perus Italia mukeja. Tärkeintä niissä on kiva väritys ja miltä muki tuntuu kädessä. Plussaa on myös minkä mallinen muki on. Ja koska olen aina kerännyt mukeja, kuin joku muu keräisi astiastoja, niin olen hyvin tarkka millaisen mukin valitsen. Onneksi löysin kolme mieleistä. Ostin myös Muranon lasista tehdyn turkoosin sormuksen ja valkoisen lippiksen suojaamaan porottavalta auringolta. Hintataso oli edullinen. Ja kaikki ostokset tulivat heti arjessa käyttöön. Niitä ei ostettu vain ostamisen ilosta, vaan huolella kuitenkin harkitusti.
Mietin matkan jälkeen, miksi välillä kuulee negatiivisia kommenteja Venetsiasta. Silloin kun turisteja on paljon, niin kadut käyvät ahtaiksi. Nyt kuitenkin ihmisiä oli vähemmän ja ravintoloiden/liikeiden työntekijät olivat erittäin ystävällisiä. Halusin pestä kädet jäätelön syönnin jälkeen, niin kysyin yhdestä ravintolasta paljonko vessassa käynti maksaa. Tarjoilija sanoi, että 2€, mutta siihen samaan saat kylmän vesipullon mukaan. Minä olisin ollut valmis maksamaan 2€ pelkästä vessasta, mutta vesipullo oli positiivinen yllätys.
Jos olisin hakemassa yöpaikkaa, niin kävisin myös läpi mantereen puolen mahdollisuudet tai miettisin tekisinkö Venetsian reissun toisesta kaupungista käsin. Venetsian hotellit vaikuttivat pieniltä ja hieman synkiltä, koska tilanpuute saarilla on merkittävä. Venetsian vanhaankaupunkiin tulee kuitenkin bussit ja junat aivan lähelle, joten ei ole välttämätöntä ottaa hotellia juuri vanhasta kaupungista. Matkaa suunnitellessa kannattaa googlettaa erilaisia vaihtoehtoja.
Mietin myös sitä, että olisiko kaupungissa käynnissä maineen muuttaminen. Minua oli peloiteltu taskuvarkaista, mutta vuorostaan jokaisessa paikassa henkilökunta katsoi todella tarkkaan, että muistimmeko ottaa omat ostokset mukaan. Ehkä sosiaalinen media on saanut aikaan sen, ettei ikäviä asioita haluta tapahtuvan. Jonkun ravintolan ylihinnoittelu voisi pilata muidenkin ravintoloiden maineen ja tämä kiirisi somen ansiosta globaalisti kaikkialle. Asiakaspalvelu oli siis ystävällistä. Venetsiasta jäikin parhaiten mieleen sen hyvä ja sadunomainen tunnelma. Ihan kuin olisi ollut vanhassa maailmassa, jossa pystyi aistimaan ympäröivän historian.
Kiitos Bled ja Venetsia. Toivottavasti nähdään pian!
