Erityisherkkä aistii ja havannoi ympäristöään tavallista paremmin. Minä herkkänä ihmisenä tunnen musiikin voimakkaasti, tarvitsen aikaa palautumiseen ja tunnistan mielialan muutokset ympäröivissä ihmisissä. Herkkä ihminen voi kuormittua valoista, äänistä tai vääränlaisesta kosketuksesta, esim vaatteissa.
Kaikki ihmiset eivät tunnista omia erityisherkkyys eli hsp-piireitään (highly sensitive person), vaikka niiden tunnistaminen antaisi ihmiselle paljon hyvää tietoa itsestä. Osa herkistä tarvitsee enemmän aikaa palautuakseen sosiaalisesta työympäristöstä, he ovat hyviä asiakaspalvelussa ja ihmisten kanssa sekä loistavia johtajia ihmissuhdetaitoineen. On sanottu, että hsp johtajalla “pissa nousee hitaammin päähän” ja he pystyvät keskittymään paremmin työntekijöiden johtamiseen kuin omaan pätemiseen.
Negatiivisia puolia herkkyydestä voivat olla hermoston herkkyys, joka kuormittaa näkö-, kuulo- ja tuntoaisteja. Tämä voi aiheuttaa sosiaalista ylikuormitusta.
Myös aitous työpaikolla voi olla haaste, koska herkkä ei välttämättä ole hyvä manipuloimaan, juonittelemaan tai ajamaan omia etujaan. Tätä voidaan käyttää työyhteisössä hyväksi. Älä ymmärrä tätä väärin, mutta tiedät varmaan mitä tarkoitan.
Herkkä saattaa myös olla yliempaattinen ja ylianalysoija. Ylianalysointi aiheuttaa takertumista aiheiseen. Se voi hidastaa päätösten tekemistä ja asiat saattavat tulla helposti uniin. Asiat mietityttävät aamuyön tunteina ja moni pohtii liikaa. Tilanne voi vaikuttaa muiden mielestä turhana vatvomisena. “Tunnollinen puurtaja” kuvaa usein erityisherkkää töissä. Ulkopuolinen voi joutua puuttumaan ja sanoman, että tämä on nyt hyvä, tämä riittää tai älä kasaa kaikkea itsellesi.
Ehdottomasti suurimpana etuna on omasta mielestäni herkän ihmisen luovuus ja hyvä mielikuvitus. Olen sillä tehnyt oman urani. Olen ohjannut mitä erilallaisimpia jumppia, keksinyt niihin teemoja ja luonut koreografioita. Mielikuvituksen myötä olen aloittanut tämän blogin, aikoinani tein YouTubea ja nyt siirtynyt TikTokiin. Olen hyvä puhumaan ja voin kuvailla asioita rikkaalla kielenkäytöllä ja tarkoilla havainnoilla. Mieleni on erittäin värikäs ja olen siitä onnellinen. Sitä minulta ei voida ottaa edes työkavereiden ilkeillä kommenteilla. Se on minun supervoimani. Lisäksi tykkään ihmisistä ja olen hyvä asiakastyössä, joten tässä kiteytyykin kaksi asiaa, jotka ovat mielestäni tärkeitä. Työtä ei tehdä työyhteisölle vaan asiakkaille. Anna asiakkaiden nauttia osaamisestasi, vaikka työpaikan ilmapiiri tai johtaminen eivät sitä tukisikaan. Sinä voit antaa paljon työhösi ja saada siitä samalla. Kateus vie kalatkin vesistä ja silloin teet jotain todella oikein. Kateus pitää nimittäin ansaita.
Herkällä on usein myös hyvä intuitio asioihin. He saattavat vihata epäreiluutta ja stressiä. Herkkyys ei ole heikkoutta. Se on supervoima, jota työpaikkojen pitäisi tunnistaa paremmin ja toimia sen mukaan.
Sain haastateltavaksi Annan, joka kertoo omasta herkyydestään työelämässä.
1. Hei, kuka olet ja mistä tulet?
Olen Anna, 36, yhteisöpedagogiopiskelija Tampereelta. Olen töissä varhaiskasvatuksen opettajana. Minulla on 7-vuotias lapsi.
2. Millaisia hsp -piirteitä huomaat itsessäsi?
Olen hyvin tarkkaavainen ja minulla on hyvä havainnointikyky. Imen myös paljon itseeni muiden tunteita. Rasitun myös todella paljon siitä, että havainnoin ympäristöäni ja aistin ilmapiirin vahvasti. Olen myös todella tunteellinen. Itken helposti ja näen pienissäkin asioissa kauneutta.
Jään helposti vellomaan tunteeseen. Analysoin paljon asioita. Päätöksenteko töissä on vaikeaa, koska haluaisin tarkastella ensin asioita monelta kantilta. Tämä on aiheuttanut haasteita työelämässä. Olen rasittunut ja uupunut, kun työelämässä puhutaan niin paljon seläntakana ja en ymmärrä miksi ei voida olla avoimia.
Aistin vahvasti, jos joku on asiasta erimieltä, vaikka ei sitä sanoisikaan. Vaihdoin alaakin, kun luulin, että se on siitä kiinni. Ikäväkseni samat murheet ovat jatkuneet uudessakin työpaikassa.
3. Miten herkkyys vaikuttaa sinun työhösi tai vapaa-aikaan?
Päällimmäisenä on tunneherkkyys, tunnetilojen aistiminen ja (yli)analysointi. Pettymyksen sietokyky on alhainen ja kritiikkiä on hankala ottaa vastaan, varsinkin jos ei saa perusteluja. Jään myös pitkäksi aikaa kiinni tunteisiin ja niistä on tosi vaikea päästä irti. Varsinkin surusta ja ahdistuksesta. Ilon ja riemun tunteet laantuvat nopeammin.
Tarvitsen paljon aikaa palautumiseen ja kaipaan yksinoloa. Olen mielestäni vanhemmiten yhä herkempi. Olen myös ymmärtänyt enemmän sen tärkeyden, että kaipaan omaa aikaa enemmän.
Olen ehkä työelämässä kokenut herkkyyden rasitteena, mutta muuten elämässä se on vahvuus, koska osaan kuunnella itseäni aika hyvin.
4. Onko herkkyys muuttunut iän myötä?
Näen paljon asioita etukäteen. Aavistin etukäteen naapureiden avioeron, koska olin aistinut, että heidän kohtaamisensa meidän pihassa olivat erilaisia kuin ennen. En siis ollut kuullut mitään riitoja, yms. Mutta ilmapiiri oli ollut erilainen.
Samanlaisia tilanteita on tapahtunut muuallakin. Koen, että herkkyys on vahvistunut iän myötä. Nuorena asian ohitti helpommin ja toisaalta oli enemmän aikaa itsekseen. Nykyään on perhe ja omaa rauhaa ei vastapainoksi saa niin paljoa, jolloin myös herkkyys korostuu.
Kiitos Anna! Pystyin samaistumaan sinun vastauksiisi ja ne kuvailivat herkkyyttä loistavasti. Kiitos, että sain kysyä sinun kokemuksistasi. Toivottavasti tästä kaikesta on vertaistukea muille erityisherkille!
Sinä voit käydä lukemassa muita aiempia blogejani! Löydät minut myös Instagramista nimellä tintzukka ja TikTokista nimellä tiinavuori. Pidä itsestäsi huolta!