Liikuntaharrastus ja keski-ikä

Facebook
Twitter
WhatsApp
Email

Keho ja liikkuminen muuttuvat iän myötä. Huomaan muutokset omasta vartalostani. Tarvitsen enemmän unta, koska aamuyöllä herään helposti ja se tekee olosta väsyneen. Keskivartaloni kerää kaiken ylimääräisen painon vyötärölle ja niska on lähes aina jumissa. Näihin muutoksiin olen henkisesti sopeutunut, mutta vaikeinta on hyväksyä oman liikkumisen muuttumista sulavasta vähän kömpelömmäksi. Olen kuitenkin ohjannut liikuntaa koko elämäni työkseni ja sen myötä olen tottunut tietynlaiseen oman kehoni toimivuuteen.

Tällä kirjoituksella minä ystäväni haastan sinut! Yleensä kirjoitan vinkkejä parempaan keski-ikäiseen elämään, mutta nyt haluan sinut motivoimaan minua.

Tämä haaste liittyy liikkumiseen. Olen nuorena pelannut “höntsä” koripalloa eli kolme kertaa viikossa koko yläasteen ja lukion ajan eli yhteensä kuusi vuotta. En osaa heittää palloa oikein, vaan teen sen harrastepelaajan tyylillä. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että koripallo on aina ollut yksi suosikki liikuntamuodoista, mutta en ole tehnyt sitä enää vuosiin. Nyt kuitenkin täällä Itävallassa ulkona on huhtikuussa jo niin lämmintä, että korien heitteleminen ulkona on ihanaa. Sen lisäksi omat lapseni ovat jo niin vanhoja, että koko perhe voi pelata 2 vs 2 peliä.

Lääkäri on kieltänyt minua selkäongelmien takia juoksemisen, koska se tulehduttaa lannerankaa. Koripalloa voi kuitenkin pomputella ja heitellä ilman jatkuvaa juoksemista, joten halusin kokeilla, miltä se tuntuu. Olen käynyt heittelemässä ja vähän varovasti pelaamassa yhdeksän kertaa tähän mennessä. Perhe tietää, että äitiä ei saa koskea tai töniä, joten pelaaminen on hyvin hallittua ja hillittyä, mutta hauskaa.

Ikääntyminen tuo auttamatta muutoksia kehoon. Jänteet, nivelet, lihakset, hermosto ja elastisuus muuttuvat ja niin edelleen. Saatte ideasta varmasti kiinni. Mitä sitten voimme tehdä? Yrittää ainakin liikkua mahdollisimman monipuolisesti omien mahdollisuuksiemme mukaan. Oma “uusi” lajini haastaa minut vähän ponnistamaan, joka tekee hyvää luustolle. Joudun pihakoriksessa liikkumaan sivusuunnassa, joka tämmöiselle sauvakävelijälle on erinomainen harjoitus.  Samalla joudun tekemään harha-askelia eri suuntiin, joka lisää kehon ketteryyttä ja tasapainoa.

Omiin harrastamiini lajeihin on lähinnä kuulunut ulkokuntosaliharjoittelu, kotijumppa kuminauhalla ja käsipainoilla, sauvakävely, pingis, vesijumppa ja satunnaiset muut liikuntatuokiot. Kuitenkaan näissä lajeissa vasemman ja oikean ja vasemman käden erillinen harjoittelu on ollut vähäistä verrattuna nyt vaikka koripallon kuljettamiseen vasemmalla kädellä. Siinä samalla harjaantuu heittäessä silmä-käsi koordinaatio ja yleensäkin ylöspäin suuntautuva liike koreja heittäessä.

Olen pitänyt sykemittaria perheen kanssa pelatessa ja syke nousee yhtä hyvin kuin rinneharjoittelussa sauvoilla kävellessä. Koripalloa pelatessa aika menee vain paljon nopeammin. Juoksemisen korvaaminen rinneharjoittelulla on kivaa, mutta siihen pitää asennoitua eri tavalla. Usein en mieti huvittaako minua kivuta 6-7 kertaa rinnettä ylös ja alas, vaan teen sen suorituksena. Pelatessa aika kuitenkin unohtuu eri tavalla sosiaalisuuden takia.

Tärkeintä on ehkä tehdä jotain ihan erillaista ja haastaa omaa kehoa uudenlaiseen ärsykkeeseen. Haastan sinut tekemään tämän nyt jollakin erilaisella lajilla, mikä voi olla vanha harrastus, jonka lämmität uudelleen tai jotain ihan uutta. Lajeja voi joutua kokeilemaan useammankin kerran, ennen kuin se oikea löytyy.

Tein myös vielä oman kokeilun juoksemalla 12 minuutin Cooperin testin kylmiltään. Kolmeen vuoteen en ole askeltakaan juossut, mutta sain silti tulokseksi 5 kierrosta eli 2000m. Tämä oli kiva tieto itselle, vaikka selkä siitä jälkeenpäin muistutteli. Ota sinäkin haaste vastaan ja tee jotain uutta!

Sinä löydät minut Instagramista nimellä Tintzukka ja TikTokissa nimellä tiinavuori. Käythän lukemassa myös aikaisempia blogitekstejä! Kiitos sinulle lukijani!

 

Tiina Vuori